Kaupunkitutkimuksen päivät 2010 - Call for Abstracts

OIKEUS KAUPUNKIYMPÄRISTÖÖN
KAUPUNKITUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2010
CALL FOR ABSTRACTS

Vuoden 2010 Kaupunkitutkimuksen päivät järjestetään 6.-7.5.2010 Helsingissä Tieteiden talolla. Päivien teemana on Oikeus kaupunkiympäristöön. Päivillä kokoontuu viisi eri sessiota, joista kuvaukset alla.

Tule mukaan pitämään esitelmää päiville! Pyydämme lähettämään n. 300 sanan tiivistelmäsi session koordinaattoreille perjantaihin 12.3.2010 mennessä.

www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net

1. LIIKENNE KAUPUNGISSA – SÄHKÖINEN KYSYMYS

Oikeus kaupunkiin määrittyy usein liikkumisen kautta, liikenne päästää tai on päästämättä kaupunkiin. Liikenteelliset järjestelyt säätelevät keskeisesti sekä kaupungin yleistä toiminnallista rakennetta että kaupunkikeskustojen ja kaupunginosien sisäistä toimintaa. Ilmastonmuutos korostaa joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä mahdollisuuksina ja henkilöautoriippuvuutta rajoituksena. Autoteollisuuden vastaus ovat teknologiset muutokset.

Erityisteemana tarkastellaan yhden teknologisen perusratkaisun vaikutuksia ja roolia. Sähköauto on viime aikoina noussut Suomessakin julkiseen keskusteluun, lähinnä pelastavana tekijänä öljyn uhatessa loppua ja ilmastonmuutoksen vaatiessa muutoksia liikenteen energiankäytössä. Kriittisenä tekijänä on esiintynyt lähinnä sähköauton polttomoottorilla varustettua autoa pienempi toimintasäde ja akkujen lataaminen käyttäjän ja jakelujärjestelmän kannalta. Ajoneuvotekninen lähestymistapa ottaa auton ja sen käytön annettuna. Työryhmässä tutkitaan yleisempien kaupunkiliikenteen teemojen ohella sitä, millainen olisi suurimittaisen, arkisen sähköautoilun yhteiskunnallinen ja yhdyskuntasuunnittelullinen merkitys kaupungissa. Muuttaisiko sähköauto autoilun roolia ylipäänsä, muuttuisiko autoilun mahdollistava tuotanto- ja tukijärjestelmä ratkaisevasti. Siirtyisikö autoiluun kohdistuva kulutuskritiikki saasteista kaupunkitilan käyttöön.

Muuttuisiko auton ja autoilun rooli kansalaisten arjessa? Tulisiko autosta sisäsiisti vaunu, joka voitaisiin ajaa rakennuksen sisään, esim. kauppakeskukseen? Odotamme alustuksia useilta tieteenaloilta jotka käsittelevät aineistoissaan tai kohteissaan eri toimialoja: liikennetekniikka, yhdyskuntasuunnittelu, energiapolitiikka, liike- ja kansantalous, aikapolitiikka, liikenteen kulttuuriset ja sosiaaliset kysymykset, vain joitakin mainitaksemme.

Osasta alustuksia (lähinnä sähköauton yhteiskunnallista roolia käsittelevät) tuotetaan Liikenne/Kaupunki -lehden teemanumeron (2/2010) artikkeleita ja/tai katsauksia.

Työryhmän koordinaattorit:
VTT Kalle Toiskallio, Liikenne/Kaupunki -lehti,
kalle.toiskallio[at]gmail.com
p. 040 550 5533
FT Mikko Jalas, Aalto-yliopisto (HSE)
mikko.jalas[at]hse.fi

2. OSALLISTEN ROOLIT JA MAHDOLLISUUDET KAUPUNGISSA

Tasavertainen osallisuus edistää kaupungin kulttuurista kestävyyttä, jaettavuutta ja yhteistä hyväksyntää, mutta sallii toisaalta myös yksilöllisen luovuuden, moniarvoisuuden ja erilaisuuden mahdollisuuden. Tarkoituksena on pohtia kaupunkilaisen arkista hyvinvointia ja oikeuksia toteuttavaa osallistumista seuraavasti:
• Millaista on lasten, nuorten, vammaisten, maahanmuuttajien tai eri sukupuolten, osallisuus / osattomuus kaupunkiin? Miten osallisuutta tuetaan?
• Miten eri toimijat vaikuttavat paikkojen luonteeseen ja elinvoimaisuuteen?
• Mitkä ovat asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet, kun elinympäristö muuttuu?
• Mitkä ovat kansalaisten vaikutusmahdollisuudet elinympäristöönsä?

Työryhmän koordinaattorit:
TkT Elisa El Harouny
elisaelharouny[at]welho.com
TkT Jukka Jokiniemi
jokiniemi[at]innojok.fi

3. KAUPUNGIN VISUAALISET KERROSTUMAT JA VALLANKÄYTTÖ KAUPUNKITILASSA

Kaupunkitilaan on kirjoitettu erilaisia virallisia ja epävirallisia viestejä ja siihen kerrostuu jaettuja sekä ainutkertaisia merkityksiä. Päätäntävalta kaupunkitilan ulkonäöstä ja käytöstä on yhteiskunnassa osoitettu tietyille tahoille. Taideteoksia tuotetaan, katutöitä tehdään, mainoskampanjoita pystytetään – ja toisinaan puretaan saman päivän aikana. Kaupunkilaiset ottavat tilaa haltuun omilla tavoillaan myös virallisista rajoista välittämättä. Sähkökaappeihin ilmestyy yön aikana julisteita. Seiniin kirjoitetaan. Kadut antavat tilan markkinoille ja mielenosoituksille.

Kenen käsissä lopulta on valta kaupunkitilassa ja kenellä on oikeus jättää jälkensä kaupunkiin? Miten erilaiset kaupunkitilan viestit – virallinen julkinen taide, mainoslakanat, kyltit, graffitit tai opasteet – määrittelevät kaupunkitilaa ja ohjaavat sen kokemista ja luentaa? Entä miten hierarkkisesti järjestäytyvä kaupunkitila ohjaa virallisten viestien laatijoita tai yksittäisiä kaupunkilaisia? Kenellä on oikeus määritellä mikä on taidetta, ja mikä taide saa sijaita avoimessa kaupunkitilassa? Entä miksi graffitien teko tai tarrojen liimaaminen pylväisiin ymmärretään kovan luokan rikollisuudeksi? Millainen on taiteen tai mainosten suhde kaupunkisuunnitteluun tai arkkitehtuuriin – ja päinvastoin? Mikä on kaupunkilaisen rooli ja valta taiteen tuottamisessa? Mitä on kaupungin kauneus?

Työryhmässä tarkastellaan laaja-alaisesti kaupunkitilan viestejä ja etsitään yllättäviäkin näkökulmia kaupunkitilan visuaalisuuteen ja kaupunkitaiteeseen. Erityisesti toivomme esityksiä, joissa käsitellään erilaisten visuaalisten kerrostumien suhdetta vallankäyttöön kaupunkitilassa, joskin myös muunlaiset näkökulmat ovat tervetulleita.

Työryhmän koordinaattorit:
FM Johanna Ruohonen, Turun yliopisto,
jokruoh[at]utu.fi
Graafinen suunnittelija, tiedetoimittaja Minna Laukkanen,
Nuorisotutkimusseura ry,
minna.laukkanen[at]nuorisotutkimusseura.fi

4. LAJIEN KAUPUNKI – IHMISEN JA ELÄIMEN VUOROVAIKUTUS KAUPUNKITILASSA

Kaupunkia on rakennettu ihmisen sivistyksen paikkana, ihmiskulttuurin ytimenä, joihin vain tietynlaiset eläimet kuuluvat. Kaupunkitila on edustanut turvallista ihmisasumisen sijaa, josta vaarallisina pidetyt luonnonvaraiset eläimet on hävitetty. Ne ovat voineet näkyä kaupungissa vain eläintarhoissa, ehkäpä vahvoina symboleina ihmiskulttuurin voitosta luonnon yli. Kaupunkiin eksynyt karhu tai hirvi saakin aina runsaasti mediahuomiota. Eläimet ovat kuuluneet keskeisesti myös ”kaupungin” ja ”maaseudun” välisen eron rakentamiseen: Karkeasti jaotellen kaupunki on ollut lemmikkieläinten paikka, kun taas tuotantoeläimet, kotieläinpihojen eläimiä lukuun ottamatta, ovat kuuluneet maaseutuun. Myöskään eläinten teurastus ja teurasmarkkinat eivät ole sopineet kuvaan sivistyneestä, hygieenisestä ja järjestyksellisestä kaupungista, ja ne on poistettu säädösteitse kaupunkien reunamille tai niiden ulkopuolelle.

Eläinten olemassaoloon ja näyttäytymiseen kaupungissa liittyy ja on liittynyt vaihtelevia näkemyksiä, moraalisia normeja ja poliittisia kiistoja. Esimerkiksi käsitykset siitä, miten jotkin lemmikkieläimet (mm. kissat, suuret koirat) saavat liikkua kaupungeissa ja näkyä kaupunkitilassa, ovat vaihdelleet eri aikoina. Lemmikkien näkyminen kaupungissa on ollut sosiaalisen kontrollin ja kaupunkisuunnittelun kohteena eri tavoin. Kaupungissa elävät luonnonvaraiset eläimet koetaan myös eri tavoin. Esimerkiksi toisten lajien (mm. tietyt vesilinnut) viihtymistä kaupungissa halutaan edistää ja korostetaan niiden terapeuttisia ja esteettisiä arvoja, kun taas toiset eläimet (mm. citykanit, rotat ja lokit) halutaan hävittää kaupunkitilasta.

Työryhmässä tarkastellaan ihmisten ja eläinten välistä vuorovaikutusta kaupungeissa muun muassa yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisestä, luonnontieteellisestä ja historiallisesta näkökulmasta. Mitä ja millaista on ollut ihmisten ja eläinten vuorovaikutus kaupungissa ja mitä muutoksia siinä on tapahtunut? Mikä rooli eläimillä on ja on ollut kaupungissa? Entä otetaanko ja otettiinko kaupunkien suunnittelussa eläimet huomioon ja millä tavoin? Millä tavalla kotieläimet ovat voineet asuttaa kaupunkitilaa ja miten niiden näkyminen kaupunkitilassa on muuttunut? Miten lemmikkieläimet saavat näkyä kaupungeissa ja miten erilaiset moraaliset normistot määrittävät niiden olemista kaupunkitilassa? Miten kaupungeissa oleviin luonnoneläimiin (linnut, hyönteiset, kanit, jyrsijät, cityketut jne.) on suhtauduttu ja miten niiden esiintymistä kaupungeissa on säädelty?

Työryhmään toivotaan eri tieteenaloilta ihmisten ja eläinten välistä vuorovaikutusta kaupungeissa pohtivia esityksiä. Työryhmään sopivat niin teoreettisesti kuin empiirisesti virittyneet esitykset. Alustuksissa on mahdollista esitellä myös suunnitteilla olevia hankkeita.

Työryhmän koordinaattorit:
FM Katri Lento, Helsingin yliopisto
katri.lento[at]helsinki.fi
FM Jarmo Saarikivi, Helsingin yliopisto
jarmo.saarikivi[at]helsinki.fi
MA, VTM Saara Kupsala, Suomen ympäristökeskus
saara.kupsala[at]ymparisto.fi

5. KAUPUNKITILAN JULKISUUS, TURVALLISUUS JA KONTROLLI

Julkinen kaupunkitila on murroksessa. Erilaiset urbaanisuuden ymmärrystavat, kaupunkitilan ja -muodon konseptoinnit, teknologian luomat uudet tilankäyttömahdollisuudet,  kulutustottumusten muutokset sekä palvelurakenteen rationalisoinnin ja kiinteistökehittämisen pyrkimykset - ja toisaalta rikollisuuden ja terrorismin muodostamat uhat vaikuttavat rinnakkain ja ristikkäin siihen, miten julkista kaupunkitilaa käytämme ja miten ja millä ehdoin tätä tilaa meille tuotetaan. Samalla kun New urbanism -liike tavoittelee fyysisen suunnittelun keinoin kadotettuja piazzoja uusille ja tiivistettäville asuinalueille, ovat kaupalliset, ja enenevässä määrin myös julkiset palvelut karkaamassa näiltä alueilta aluekeskusten ja kehäteiden kauppakeskuksiin, jotka ovat edelleen muuttumassa yhä suuremmiksi kuluttamisen elämyskeskuksiksi. Yleinen turvattomuuden kokemus ja epäluulo eri väestöryhmien välillä kasvaa, osin median ja sen esiin nostamien negatiivisten esimerkkien (Myyrmanni, Sello, Kaisaniemen puisto ym.) vahvistamana. Ubiikki- ja mobiiliteknologian tuomat mahdollisuudet muokkaavat kaupunkitilan käyttötottumuksiamme kietoen julkiseen tilaan myös virtuaalisen ulottuvuuden. Verkkoihin kytkeytyneestä urbaanista liikkujasta tulee samalla paikannettavissa ja valvottavissa oleva. Mitä on julkinen sfääri tämän päivän ja tulevaisuuden kaupungin tilallisessa todellisuudessa – kuluttajuutta, valvottavuutta, virtuaalisuutta… – ja mitkä ovat julkisen kaupunkitilan luonnin fyysiset ja toiminnalliset edellytykset verkostoituvassa ja monikeskuksistuvassa kaupungissa? Mitä tekijöitä ja vaikutusmekanismeja voimme tunnistaa tämän kehityksen taustalla?

Tähän sessioon ovat tervetulleita tutkimuspaperit, joissa pohditaan julkisen kaupunkitilan olemusta ja käyttöä sekä näiden muutosta, mm. tilan morfologian ja konseptoinnin sekä kaupallisuuden ja turvallisuuden näkökulmista.

Työryhmän koordinaattorit:
Professori Raine Mäntysalo, Aalto-yliopisto (YTK)
raine.mantysalo[at]tkk.fi
VTT Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto
pasi.maenpaa[at]helsinki.fi