Omenapuu-kävely Lauttasaaressa - tuo oksa omasta puustasi tunnistettavaksi
Dendrologian Seura järjestää Omenapuu-kävelyn lauantaina, 29. toukokuuta Lauttasaaren Isokaarella kello 14-15:30. Kokoontuminen Lauttasaaren Isokaaren Länsiväylän puoleisessa päässä!
Vuoden 2010 puulajiksi on valittu Malus eli omenapuut. Malus-puistokävelyllä keskitytään koristeomenapuihin, mutta lisäksi Dendrologian Seuran asiantuntijat kertovat kävelyn aikana tarhaomenapuusta, marjaomenapuusta, siperianomenapuusta, venäjänomenapuusta ja Suomen ainoasta luonnonvaraisesta ja risteytymisten takia uhanalaisesta omenapuusta, metsäomenapuusta.
Yleisö voi tuoda mukanaan omia, kukkivia omenapuun oksia tunnistettavaksi! Mukana Seuran hallituksen jäsenistä ainakin Jussi Lähteenmäki, Henry Väre, Antti Autio ja Terhi Parkkali-Reskola.
Kävely on maksuton - ja osa JOY2010-kampanjaa!
Lisätietoja: www.dendrologianseura.fi - ja Seuran Facebook-ryhmä sekä seuran puheenjohtaja Jussi Lähteenmäki, jussi.lahteenmaki[at]pp.nic.fi
Taustaa:
Dendrologian - puulajitieteen - Seura valitsee vuosittain vuoden puusuvun, joka vuonna 2010 on Malus eli omenapuut. Seuran jäsenlehdessä, Sorbifoliassa, MMT h.c. Pentti Alanko ja kaupungin
katu- ja puisto-osaston suunnitteluasiantuntija Satu Tegel kirjoittavat: "yhdestäkään toisesta puusuvusta ei ole meillä viljelyssä yhtä monta taksonia (lajia, alalajia, muunnosta, muotoja, risteymiä, lajikkeita) kuin tästä suvusta. Koristepuina tällä hetkellä kasvatettuja omenapuutaksoneita lienee lähelle sata, ja hedelmäpuina kasvatettujen lajikkeiden lukumäärä on vielä tätäkin suurempi".
Marraskuussa Seura järjestää Malus-seminaarin Tieteiden talolla ja Malus-kävely on hyvä johdatus aiheeseen - kasvaahan Lauttasaaren Isokaaren omenapuukujanteessa kilometrin matkalla 130 omenapuuta, puolet valko- ja puolet punakukkaisia. Lauttasaaren - ja varsinkaan Isokaaren varrella asuvat - eivät kuulemma poistu saaresta koristeomenapuurivistön kukkiessa... Kujanteeseen on muuten eksynyt myös yksi päärynäpuu (Pyrus communis)!
Dendrologian Seura kannustaa suomalaisia monilajisten puistojen ja metsien istutukseen - Maailman Biodiversiteettipäivää vietetään viikko ennen seuran Malus-kävelyä ja vuosi 2010 on kansanvälinen biodiversiteettivuosi, jonka tavoitteena on lisätä tietoutta luonnon monimuotoisuuden merkityksestä niin ihmisille kuin muillekin eliöille.
Monet Isokaaren, kuten Linnanmäen Omenankukkapuistonkin, koristeomenapuut ovat Bengt Schalinin istuttamia. Koska hänen omenapuunsa jäivät aikoinaan nimettömiksi, on useille lajikkeille annettu nimi löytöpaikkansa mukaan: mm. lajike 'Rexi' Isokaari 96:n kahvila Rexin mukaan, tultuaan valituksi KESKAS ("kestävät kasvit") -emopuuksi. Muita tällaisia helsinkiläislajikkeita ovat esim. 'Aamurusko', 'Kadetti', 'Kirjailija', 'Kuohu', 'Linnanmäki' ja 'Tumma kaunotar'. Isokaarelta löytyvät lisäksi "Mikko", "Long River", "Fastigiata", "Punertava helmi", "Polkagris", "Lumihiutale" ja "Jasmine". (Sekin, miksi edellä on käytetty kahdenlaisia lainausmerkkejä, selviää Malus-kävelyllä!)
Bengt Schalin (1889-1982) oli puutarhasuunnittelija, koristekasvien jalostaja ja kasvattaja, joka toimi Helsingin kaupunginpuutarhurina 1946-1957, kun sodasta toipuvan pääkaupungin puistot jälleenrakennettiin. Rastlösan tilallaan Bengt Schalin koeviljeli koristepensaita ja -puita ja julkaisi tuloksista 1938 teoksen Koristepensaista kauneimmat, jossa hän kirjoittaa: "meillä melkein täysiveroisena korvauksena (japaninkirsikoiden kukinnalle) ovat monet ihmeellisen kauniit Malus-lajit... Tämä suku on siis suuri ja kaunis, niin tasaisen kaunis, että on vaikea sanoa, mitkä lajit olisivat suositeltavimpia". Sodan jälkeen Rastlösa oli osa Porkkalan vuokra-aluetta ja Schalin sai tilansa takaisin vasta 1956, Schalinin kuoltua 1982 tila rapistui ja monet hänen koristekasveistaan ehtivät sieltä kadota.
Lähteitä:
Alanko, Pentti - Lagerström, Mikko: Kukkapuut, Tammi, 2004
Temmes, Outi: Koristeomenapuulajikkeita Helsingin kaupungin viheralueilla, Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja
2007:16: http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/Koristeomenapuujulkaisu051207.pdf
Bengt Schalin < Arkkitehtiesittely < Suomen Rakennustaiteen museo:
http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16591935
Schalin, Bengt: Koristepensaista kauneimmat, 1938 (1953, 2.p)
Alanko, Pentti - Tegel, Satu: KESKAS-tutkimus. Kestäviä koristekasveja viherrakentamisen tarpeisiin, SITRA, Sarja B nro 98, 1989
Hämet-Ahti, Leena - Palmén, Annikki - Alanko, Pentti - Tigerstedt, Peter M.A: Suomen puu- ja pensaskasvio, Dendrologian seura ry, 1992
