Tavoitteena Suuri Loikka

Käväisin menneenä viikonloppuna Englannissa. Cambridgessa satuin kaupungin historiallisen alueen ehdottomassa keskipisteessä, lähes kuusisataavuotiaan King’s Collegen pääporttia töllistellessäni vilkaisemaan taakseni. Siinähän seisoi eräs National Trustin paikallisista myymälöistä, ei kehno eikä vaatimaton. Tilasin oitis heidän oman versionsa vanhasta kunnon lautapelistä Monopolista. Se symboloi tuon yli satavuotiaan brittiläisen kulttuuriperintösäätiön asemaa.

Tajusin kirkkaasti, että jotain samantapaista on saatava käyntiin tulevan vuoden mittaan meilläkin.

Kulttuuriperinnön ylläpito, hoito ja hyödyntäminen eivät voi jäädä vain julkisen vallan vastuulle, vaan niille on kyettävä luomaan vahva ja omaleimainen, myös väkevän tahdon omaava vapaaehtoisorganisaatio, kansalaisyhteiskunnan hengessä. Sellaisen perustana voinee olla meidän Kulttuuriperinnön Säätiömme, mutta sen rinnalle on tarpeen luoda ainakin kaksi uutuutta. Toinen on moderni ja tukeva rahoitusrakennelma, ehkä työnimeltään jonkinlainen ”eettisen sijoittamisen rahasto” ja toinen on paikallistoiminnan pysyvä yhteistyöverkosto. Viimeksi mainitun aikaansaantihan kuuluu jo JOY-vuotemme kirjattuihin päätavoitteisiin, mutta edellinen on vielä oraalla, alustavan ajatuksen asteella.

Näissä toimissa on vielä paljon tekemistä, niin valmistelun kuin toimeenpanonkin saroilla. Kumpainenkin uutuus on kuitenkin saatava kuntoon ensi vuoden mittaan, suuri loikka otettua. Taivaan merkit eivät pitkään aikaan ole siihen temppuun yhtä otollisissa asemissa kuin ensi vuonna.

Heikki Kukkonen 9.12.2009